11. joulukuuta 2019

15 raskausviikkoa takana!


Pieni blogihiljaisuus täällä ollut, mutta olen ollut vain niin järjettömän väsynyt ja koettanut vain jaksaa töissä. Voi kun voisi vaan jo jäädä äitiyslomalle :D no se aika ei ihan vielä ole, mutta voi vitsit! Nyt on täynnä 15 viikkoa ja 25 viikkoa edessä. Viisi viikkoa niin ollaan puolessa välissä raskautta.
Enkä edelleenkään voi uskoa että ollaan näin pitkällä.

Mikä siis vointi tässä vaiheessa raskautta? Melko hyvä. Pahin pahoinvointi on kyllä ehdottomasti loppunut enkä nyt toistaiseksi ole enää oksentanut. Pahoinvointia vielä on silloin tällöin, erityisesti silloin kun en ole saanut kunnolla nukuttua esim. töiden takia tai just yöunet jää tosi vähälle vaikka ilta-aamuvuorokombon aikana.

Enää ei ihan samanlaista unettomuutta ole kuin raskausaikana, olen koko ajan tosi väsynyt. Mutta yöllä heräilen vessaan kyllä sen 2-3 kertaa ja sitten usein käy niin etten saa ihan heti uudestaan unta. Esimerkiksi aamuyöllä saattaa olla tunninkin pätkä, että olen hereillä (kuten viime yönä), mutta sitten saan uudestaan unta ja nukun kyllä ihan pitkäänkin jos vain mahdollista. Väsymys siis valitettavasti ei ole hävinnyt yhtään minnekään.

Välillä on päänsärkyjä, jotka onneksi kuitenkin lähtevät Panadolin avulla pois. Alavatsa- ja alaselkäkipuja on silloin tällöin mutta paljon harvemmin kuin aikaisemmin. Nyt on tullut enemmän selkeämpiä kasvukipuja.

Kohtu alkaakin nyt selkeästi kasvamaan! Ei olla enää häpyluun rajalla vaan kohtu on noin kämmennen navan alapuolella. Vaikka mulla on ylipainoa niin nyt kyllä huomaa, että vatsa on muuttunut niin ulospäin kuin olossakin. Liikkeitä en vielä tunne, mutta dopplerilla kuulee kuinka kaveri liikkuu kovasti. Kuuntelen sydänäänet kerran päivässä ja nyt ne on vakiosti 140-150 eli perustaso on hieman laskenut ihan alkuraskaudesta. Doppler oli kyllä ihan ehdoton oman olon helpotus. En varmaankaan pärjäisi ilman sitä.

Henkisesti on edelleen vaikeaa, ei joka päivä mutta usein. Joka wc-reissulla edelleen kattoo paperia että eihän siellä ole verta. Vuotoa ei ole tullut nyt sen rv 8 jälkeen! Ihanaa. Ja nyt vaikka on selkeästi pienempi mahdollisuus keskenmenoille niin kuitenkin se vaara on koko ajan mielessä ja nyt jotenkin menettäminen olisi vieläkin hirveämpää kuin on jo näin pitkälle päästy.  On kyllä myös hetkiä kun näen jo itseni pienen vauvan kanssa ja se tuntuu ihanalta!

Ainiin, yksi iso asia: tunteellisuus. Voi hyvänen aika. Oon ennenkin ollut herkkä itkemään, mutta nyt se itku tulee väkisin ja melkein mistä tahansa ja missä tahansa. Eli tunteet on kyllä rajusti pinnassa.

Mutta, kaikki on siis tällä hetkellä oikein hyvin! Tällä hetkellä sikiön pitäisi painaa n. 100g ja olla reilu 10cm pitkä. Pikku hiljaa hän alkaa kuulemaan ääniä ja näkemään valoa luomien takaa. Hän on ihana pieni ihminen. Täydellinen pieni ihminen. Saa nähdä kumpi sieltä tulee, olen menossa ennen joulua vielä ultraan, saa nähdä josko siellä jo näkyisi kumpi on tulossa.

4 kommenttia:

  1. Olen seuraillut blogiasi jo pitkään, jopa ennen kuin aloitit näitä hoitoja. Onpa hienoa ollut seurata nyt hyvin sujuvaa raskautta. Juuri tuollaistahan se on, yölliset vessakäynnit ja tunteellisuus joka saa itkemään vaikkapa luontodokumentteja seuratessa :)
    Kovasti onnea sinulle ja ihanaa joulun aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista ja ihanaa joulun aikaa myös sinulle <3

      Poista
  2. Kiva kuulla pientä päivitystä :) Onpa sullakin jo paljon viikkoja, aika mennyt nopsaa. Ton yöllisen heräilyn ja valvomisen muistan itsekin, se tuli mulla aina sellasissa sykleissä.

    VastaaPoista