Raskauspäivitys rv 31 - koronatesti, sairausloma äitiysloman alkuun saakka

Noniin, nyt ollaan raskaana viikolla 31+3 ja käynnissä on siis raskausviikko 32. Tällä hetkellä tuntuu, että aika vain lentää! En ymmärrä. En uskonut ikinä, että mä tuun kohtaamaan tän fiiliksen kun tuntuu, että raskaus mene liian nopeasti eteenpäin. Tähän asti (tai johonkin rv 30) saakka se on tontunut lähinnä matelevan ja on vaan menty tavoitteesta toiseen ja toivottu parasta.

Nyt jotenkin tuntuu, että joku on vetänyt turbovaihteen päälle ja päivät vain lentää, kotikaranteenista huolimatta. Olen saanut päivät kulumaan jotenkin tosi hyvin ja tällä hetkellä ei edes ahdista yksinolo. Olen alkanut virkkaamaan kaikenlaista ihanaa, kannattaa kurkata mun instagram josta löytyy vähän jo mitä oon virkannut. Tilasin myös kotiin silikoni- ja puuhelmiä, tuttinauhatarvikkeita, helistintarvikkeita ja vaunulelu yms. tarvikkeita joten voin lisäksi puuhailla sellaisiakin! Aivan ihanaa. Lisäks pitäis saada neulottua yks vauvan peitto valmiiksi vielä ennen vauvan syntymää.

Oon ollut viimeisen viikon todella kovassa flunssassa ja työni takia kävin myös koronatesteissä, jotka onneksi osottautuivat negatiiviseksi. Eli joku ihan perus influenssa/flunssa vaan kiusaa. Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja jaksaa taas kaikenlaista puuhailla. Sain myös nyt viimein äitiyslomaan saakka sairaslomaa näiden supistusten takia. Nyt kun alkaa paranemaan flunssasta niin on ihanaa hengähtää ja ajatella että voi vaan olla kotona siihen asti että pitää lähteä synnyttämään. Ei tarvii stressata enää töihin paluusta tai töistä koronapesässä.

Olen alkanut mittailemaan verensokereita ohjeiden mukaan ja tällä viikolla olen mitannut paastoarvoja neljältä aamulta. Kaikki ovat olleet hyviä välillä 4,5 -4,8 joten ei huolta niiden suhteen. Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus tehdä se päiväseuranta. Syöminen on ollut vähän niin ja näin nyt tässä kipeänä joten en ole sen tarkemmin viitsinyt sokereita mittailla. Nyt sitten pikku hiljaa koetetaan saada ruokailurytmi kiinni ja syödä paremmin. Ongelma on suurin siinä että söisin 5 kertaa päivässä. En vaan jotenkin saa syötyä. Ruokahaluni ei nimittäin ole kasvanut kyllä yhtään raskauden myötä. Paino on laskenut muutaman sataa grammaa tässä viikon aikana eli koko raskauden aikana paino on nyt +2,5 kg. Olen siihen oikein tyytyväinen!

Vauvan liikkeet tuntuu yhä selkeämmin koko ajan. Nyt se on lähinnä semmosta kovaa möyrimistä ja istuessa esimerkiksi tuntee sen jo ihan tuolla ylhäällä rintalastan alla. En ole tarvinnut olla liikkeistä huolissani ollenkaan tällä hetkellä ja se on kyllä ihana asia. En nyt osaa sanoa yhtään tällä hetkellä mikä tarjonta vauvalla siellä on.

Tällä hetkellä on oikein hyvä olo. Runsas lepo on katkaissut supistukset, ei oikeastaan sen kummemmin kolota mihinkään. Välillä tuntuu kuin ei olisikaan raskaana. Mieli on melko rauhallinen ja saan puuhailla kotona sitä mikä hyvältä tuntuu ja toivottavasti nyt taas kun paranen niin pääsen aloittelemaan kevyitä kävelylenkkejä ja toivon ettei supistukset taas riehaannu.

50 lisävinkkiä karanteenipuuhaksi (media, talous, valokuvat yms.)

Valokuvat ja paperit

1. käy läpi kaikki valokuvat
2. laita valokuvat albumiin tai kansioihin
3. tilaa vaokuvia ja teetä kuvakirjoja
4. järjestele kaikki "tärkeät paperit" 
5. katso vanhoja nauhotettuja videoita/diakuvia tms.
6. digitoi vanhoja materiaaleja

Media

7. siisti tietokone (käy läpi kuvat ja tiedostot ja järjestä ne kansioihin)
8. puhdista tietokone ja katso että virusturva on kunnossa
9. puhdista tietokone myös ulkoa päin
10. käy läpi myös ipad jos sellaisen omistat
11. siisti iCloud tai jokin muu pilvipalvelin
12. käy läpi puhelin muisti, siisti esimerkiksi kuvarulla
13. käy läpi yhteystiedot ja poista tarpeettomat 
14. käy läpi facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden tilit, siivoa seinät ja kaverilistat
15. käy läpi kaikki app:t ja ohjelmistot 
16. puhdista ja huolla kamera ja muut laitteet
17. käy läpi muistikortit ja kovalevyt ja siivoa ne 
18. poistu turhilta postituslistoilta
19. käy läpi sähköpostikansiot
20. aloita blogi tai vlogi tai instagram tili jos olet aina halunnut

Käy läpi..

21.käy läpi lääkekaappi ja ensiaputarvikkeet
22. käy läpi laturit ja kaikki johdot ja poista turhat
23. käy läpi cd:t / dvd:t / bluray:t
24. käy läpi pelit
25. käy läpi kirjat
26. käy läpi lehdet
27. käy läpi lankakorit ja ompelutarvikkeet
28. neulo tai virkkaa vanhat langat/aloitetut työt pois 
29. käy läpi varastosi pimeimmätkin laatikot
30. järjestele kausikoristeet siististi omiin laatikoihin/pinoihin/kaappeihin kauden mukaan

Talous

31. käy läpi kaikki pankkiasiat, siivoa ylimääräiset tilit tai tee uusia tilejä esimerkiksi säästöä varten
32. budjetoi loppuvuosi tai vaikka seuraava kuukausi
33. avaa sijoitustili ja tee sijoitussuunnitelma (voit tutustua sijoittamisen esim. minun ensimmäisten 34. kuukausien postauksien kautta)
35. aloita sijoitaminen lapsillesi (tästä tulossa postaus!)
36. katso voitko maksaa pois luottokortteja ja vaikka saada jonkun luottokortin pois käytöstä
37. käy läpi kaikki kanta-asiakaskortit ja tuhoa turhat
38. tarkista vakuutusasiasi ja kilpailuta ne tarvittaessa
39. maksa ja käy läpi kaikki laskut
40. tarkista esim. klarnatili ettei siellä ole mitään erääntymässä
41. käy läpi kuukausilaskutussopimukset ja mihin rahaa kuluu joka kuukausi automaattisesti 


Ja vielä jotain muuta...

42. tarkista/ kilpailuta operaattorit
43. tarkista/ kilpailuta sähkösopimus
44. tee/tarkista onko oma testamentti kunnossa
45. tee hoitotahto ja elinluovutuslupa esim. omakannassa
46. katso läpi omakanta ja esimerkiksi reseptit
47. käy läpi kalenterisi
48.  suunnittele ruokalista seuraavalle viikolle/kuukaudelle tai jopa puolelle vuodelle kiertävä ruokalista
49. selaa uusia reseptejä ja tee puhelimeen/tietokoneelle niille oma kansio josta on niitä näppärä selailla tarpeen tullen ja ottaa tarvittaessa jokin resepti käyttöön
50. Taputa itseäsi olalle jos olet jo tehnyt kaiken tämän!

... siinäpä taas listaa! Seuraavana lienee olisi hyvä laittaa ulos jokin lista, jossa voi vähän chillata ja hillata. Sellainen hyvän mielen lista. Kertokaa ihmeessä jos näistä listoista on ollut jotain iloa tai hyötyä. Itsekin olen näiden mukaan saanut aikaani kulumaan ihan kivasti eikä tule kovinkaan paljoa sellaisia "ei ole mitään tekemistä" - hetkiä jos ei halua.

55 siivous- ja järjestelyvinkkiä kotikaranteeniin tai äitiyslomalle

Tässä kun itse pohtii, että todennäköisesti tulee olemaan kotona äitiyslomaan saakka ja vauvan syntymään saakka niin miettii että mitä kaikkea sitä tekisikään nyt kun on oikeasti aikaa. Päätin sitten tehdä listan ja jakaa sen teillekin. Toivottavasti tässä on jotain tekemisen tynkää teillekin. Kaikki ei ole välttämättä niin "kivaa", mutta joka tapauksessa tekemistä. Tämä on myös hyvä lista jos haluaa vaikka saada kodin ja elämänsä tiptop järjestykseen ennen vauvan syntymää. Laittakaahan myös kommenttia jos jotain tärkeää puuttuu!

Siivous ja järjestely

1. Imuroi
2. Pese lattiat
3. Pyyhi pölyt myös sellaisista paikoista joista et ehkä aina (kodinkoneiden ja kalusteiden takaa/alta/sivuilta, listat, korkea hyllyt, hyllyjen päälliset, kodinkoneet, inhottavimmatkin nurkat)
4. Pese ikkunat
5. Pese seinät ja katto
6. Tutustu konmarimetodiin
7.  Käy läpi kaikkien huoneiden kaikki kaapit ja pese ne sisältä ja ulkoa

Kylpyhuone

8. Pese kylpyhuoneen kaakelit ja suihku (ja sauna)
9. Vaihda pyyhkeet
10. Karsi huonoksi menneet pyyhkeet tai siirrä ne siivouskäyttöön
11. Vaihda wc harja ja pese wc pytty
12. Pese suihkuseinä/koppi jos sellaisen omistat (tähän otetaan muuten hyviä vinkkejä millä saa seinän taas kirkkaaksi)
13. Putsaa ilmastointikanavat
14. Puhdista viemärit ja laita putkireiskaa tarvittaessa
15. Pese pyykinpesukone

Kasvit ja puutarhurointi

16. Huolla kasvisi ja vaihda mullat sekä ruukut tarvittaessa.
17. Jos omistat puutarhan tai palstan tms. laita se kevät kuntoon
18. Leikkaa uudet imupinnat ja vaihda vesi leikokukkiin
19. Tee inventaario ruukuista ja maljakoista, laittaisitko jotain kiertoon tai onko kaappiin kerääntynyt likaisia ruukkuja ja maljakoita jotka vois kesää varten pestä?
20. Laita siemenet itämään kesää varten
21 . Tilaa lisää kasveja, siemeniä, kukkia verkosta kotiin jos mahdollista

Vaatteet ja vaatekaapit

22. Käy läpi kaikki vaatteet ja laita kiertoon tarpeettomat/väärän kokoiset
23. Käy läpi kaikki kengät
24. Siirrä oikean kauden vaatteet paremmin saataville ja ne joita ei enää tarvitse niin pois
25. Käy läpi sukat ja alusvaatteet, reikäiset ja nuhjaantuneet pois
26. Jos haluat hifistellä, tutustu pystyviikkaukseen
27. Jos pitää ommella rispaantuneita taskunpohjia tai laukun pohjia niin tee se!
28. Lakkaa ja huolla kengät ja vaihda rispaantuneet kengännauhat

Eteinen

29. Käy läpi eteisen lipasto/jokarojun kaappi
30. Käy läpi ulkovaatteet ja siisti eteisestä tarpeettomia vaatteita pois jotta saat lisää tilaa
31. Puhdista kengät
32. Puistele matot ja laita tarvittaessa pesuun
33. Käy läpi pipot, hanskat, kaulurit ja kaulahuivit ja laita tarpeettomat eteenpäin

Keittiö

34. Käy läpi ruokakomero/kuiva-ainekaapit ja poista vanhat sekä tee inventaario mitä puuttuu
35. Käy läpi maustehylly ja tee inventaario
36. Käy läpi, pese ja järjestele keittiövälineet
37. Pese ja puhdista astianpesukone
38. Vaihda puhtaat siivousvälineet keittiöön ja keittiöliinat
39. Puhdista veitsitukki ja teroita veitset
40. Kiillota jos joku hieno kakkulapio tai muu tarvitsee kiillottamista ja puhdistusta
41. Pese roskisastiat ja tyhjennä roskikset

Makuuhuone

42. Vaihda lakanat
43. Pese/tuuleta tyynyt ja peitot, vaihda uusiin tarvittaessa
44. Pese patjansuojus/petauspatja
45. Tuuleta patjat jos mahdollista
46. Katso makuuhuoneesta läpi kaikki kaapit, yöpöydät ja puhdista huolla ja tyhjennä ja järjestele
47. Vaihda järjestystä jos haluat
48. Tsekkaa lakanavarasto, onko karsittavaa tai jotain mitä pitäisi hankkia

+ muutama yleisvinkki vielä:

49. vaihda verhot
50. vaihda koristeet
51. puhdista/vaihda taulut
52. silitä kodintekstiilit jos ne ovat ryppyisenä kaapissa
53. vaihda paristot
54. siivoa siivouskaappi ja tee inventaario, vaihda imuriin pölypussi
55. tsekkaa että palohälytin on toiminassa ja kodista löytyy tarvittavat paloturvallisuusvälineet!

Raskauspäivitys rv 30 - raskausdiabetes ja yksinäinen loppuraskaus

Olen nyt toista viikkoa töistä sairaslomalla ja todennäköisesti sairaslomani tulee jatkumaan äitiysloman alkuun asti. Lisäksi Suomessa vallitsevan poikkeustilan vuoksi tulen tosiaankin siis olemaan varmaan seuraavat 10 viikkoa kotona yksin. Tää pari viikkoa on mennyt ihan siedettävästi mutta pikku hiljaa alkaa tuntumaan ajatus siitä että olisi ainakin seuraavat pari kuukautta yksin kotona raskauden loppuvaiheessa kaikkine ajatuksineen niin tuntuu melkoiselta. Uudenmaan rajojen sulkeminen estää myös perheeni kanssa tapaamiset. Lähimmät ystäväni ovat joko töissä (terveydenhuollossa), karanteenissa tai sairaana ja muutenkin turhia tapaamisia pitää nyt yrittää välttää.

Koetan kovasti miettiä mitä kaikkea voin tehdä sen eteen ettei yksinäisyys ala ahdistamaan liikaa. Tavoitteena on käydä päivittäin pienellä happihypyllä, pitää kiinni säännöllisisti ruokailuajoista ja tehdä jotain muutakin kun loikoa sängyssä päivät pitkät, koska siloin se aika vasta tuntuukin pitkältä. Päivä kerrallaanhan se on vain mentävä, ei siinä muukaan auta. Onneksi on myös sosiaalinen media, tämä blogi ja ystävät puhelin päässä. Kaikilla tosin on myös oma elämänsä, joten en viitsi koko ajan vaivata ystäviänikään puheluilla ja viesteillä. Kaikilla on tällä hetkellä ymmärrettävästi aika rankkaa.

No mitä raskauteen kuuluu? Alkuviikosta minulla oli käynti neuvolassa raskausdiabeteksen takia. Eli te jotka ootte seuranneet minua instagramissa tiedättekin jo (kannattaa muuten seurata, koska päivitän sitä ajantasaisesti päivittäin: yksinlapseton), että toisessa sokerirasituksessa sain raskausdiabetesdiagnoosin. Ensimmäisen tunnin arvo oli patologinen ja siitä napsahti tietysti myös diagnoosi. Sain ohjauksen ruokavalioon ja mittausvälineet kotiin. Voisinkin kirjoittaa siitä sitten ihan oman postauksen ja kertoa vähän miten sokerit pysyvät tasapainossa kunhan olen ensin päässyt mittailn makuun. Tässä "karanteenissa" on se huono puoli, että liikuntaa saa vähän ja ruokaa tekisi mieli syödä jatkuvasti, ja sitä epäterveellistä erityisesti. Oli muuten jännittävää, että neuvolassa kun otettiin testiksi yksi arvo 3h ruokailun jälkeen niin sokerit olivat niinkin matalat kuin 3,6! Melkein hypoglykeeminen arvo. Eli odotan oikeastaan ihan mielenkiinnolla millaisia arvoja kotiseurannassa tuleekaan.

Ennenaikaiset supistukset rauhoittuvat kyllä kivasti levossa mutta heti kun vähän enemmän huhkii niin supistelu ja jomottelut tulevat. Siksi en koe olevani työkykyinen. Lisäksi ennen sairaslomaa en saanut nukuttua kuin pari tuntia yössä, nyt saan nukuttua parilla heräämisellä koko yön. Samoin päänsärky on poissa ja panadolia ei tarvitse napsia joka päivä. Maanantaina lääkäriin ja toivon että nyt vihdoin saan sairasloman äitiysloman alkuun saakka niin ei tarvitse koko ajan asiasta stressata.

Vatsa kasvaa hyvää vauhtia, mutta paino on onneksi pysynyt kivasti kurissa. Painonnousu on nyt tähän mennessä n. 2,8 kg ja toivon että saisin nyt ruokavaliolla pidettyä loppuraskaudenkin ajan sen ja sokerit kurissa. Sain neuvolassakin kehuja tuosta painonnousun vähyydestä kun ylipainoa kuitenkin on jo valmiiksi. Sitä stressasin paljon (ja stressaan toki edelleen) mutta ainakin tällä hetkellä suunta on hyvä.

Potkuja ja muljuntaa tuntuu nyt enemmän kuin aikaisemmin. Nyt huomaa hyvin miten vauva reagoi kun syö niin hetki siitä alkaa kunnon jumppa. En yhtään tällä hetkellä osaa sanoa onko vauva missä tarjonnassa. Kaksi viikkoa sitten vielä oli perätilassa ja sekin vähän jännittää, että meinaako hän kääntyä nyt ollenkaan vai ei ja mitä tapahtuu sen suhteen. Joskus tuntuu enemmän liikettä ylhäällä ja joskus alhaalla.. Veikkaan kuitenkin että hän on perätilassa edelleen koska joku todella kova möykky tuntuu vasemmalla rintalastan alla ja epäilen sen olevan hänen pikku pää. Mutta vielä on onneksi aikaa kääntyä.

Ainiin ja pitää ihan vielä tähänkin laittaa, että ensimmäiset tipat jotain maidontapaista asiaa tuli tällä viikolla heti kun 30+0 pärähti täyteen. Seuraavana päivänä jo sen verran että sängyssä huomasin paidan olevan märkänä. :D aika jännittävää!

Koetan tehdä nyt viimeisen 10 viikon aikana viikottain raskauspäivityksen niin tulee itsellekin tekemistä ja toisaalta jää sitten historiaan tämäkin eristysaika :D Miten siellä elämä rullaa?

Imetys vai pulloruokinta, entäpä tutti?

Tässäkään asiassa en ole ehdoton, mutta toivon sydämeni pohjasta, että imetys tulee onnistumaan! Imetyksestä on niin paljon niin terveydellisiä hyötyjä äidille kuin vauvallekin. Hyötyjen lisäksi se on kuitenkin myös paljon halvempi tapa ruokkia vauva kuin korvikeruokinta. Halvempi ja helpompi. Rinnat kulkee aina mukana ja maito on sopivan lämpöistä kun taas korvikkeita pitää ensin ostaa, sitten säilyttää oikein, lämmittää, pullottaa, pestä pullot ja lista jatkukoon.

Jotenkin siis vain kokisin näin etukäteen että imetys olisi vain ehdottomasti helpompi ja parempi vaihtoehto juuri minulle. Lisäksi pidän tärkeänä sitä läheisyyttä mitä rintaruokinta tarjoaa, en tiedä, jotenkin ajattelen että siinä tulee ihan erilainen yhteys vauvan kanssa.

Imetyksen tuki ry:n sivuilta löytyy paljon imetyksen hyötyjä. Sen lisäksi, että rintamaidon pitäisi olla juuri vauvan tarpeisiin vastaavaa ravintoa kaikkine hyvine vasta-aineineen niin sen lisäksi Imetyksen tuki listaa seuraavia hyötyjä:

Imetetyillä lapsilla on vähemmän tavallisimpia infektiotauteja kuten suolisto- ja hengitystieinfektioita. Äidinmaitoa saavilla lapsilla taudit ovat usein lievempiä ja lyhytkestoisempia ja vaativat harvemmin sairaalahoitoa.
Astmaa, atopiaa sekä I- ja II-tyypin diabetestä on imetetyillä vähemmän kuin korvikeruokituilla. Imetys ehkäisee myös ylipainoa niin lapsuudessa kuin myöhemmälläkin iällä. Imetetyillä vauvoilla kätkytkuoleman riski on pienempi kuin korvikeruokituilla.

Imetyksen terveyshyödyt eivät rajoitu vain vauvaan, vaan myös äiti hyötyy. Imettäneillä naisilla on pienempi riski sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään, aikuistyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Täysimetys kuluttaa energiaa 500 kcal päivässä, joten siitä on apua myös raskauskilojen karistamisessa ja painonhallinnassa. (Imetyksen tuki ry)

En kuitenkaan ole missään tapauksessa pulloruokintaa vastaan ja uskon että se on joillekin perheille ja joissakin tilanteissa parempi vaihtoehto kuin imetys. En myöskään koe, että olisi jotenkin huonompi äiti jos ei imetä vaan antaa pullosta. On se sitten omaa rintamaitoa tai korvikemaitoa. Korvikemaidot ovat kuitenkin laadukkaita.Tärkeintä on, että lapsi saa ruokaa ja voi hyvin. En todellakaan usko, että korvikeruokitutkaan lapset kärsivät kaikki sairaudet joita yllä mainitaan. Ei imetys ole ainut tekijä.

Toivon myös itse, että vauva oppii rinnan lisäksi syömään myös pullosta. Pääasiassa haluaisin kuitenkin tarjota omaa rintamaitoa. Toki jos maito ei riitä tai pumpulle ei jostain syystä maitoa heruisi niin sitten tarjoan korvikemaitoa. Haluan kuitenkin että tarvittaessa kun yksin on niin joku muukin vauvaa pystyy hoitamaan ja syöttämään jos itse tarvitsee lepoa/taukoa/lähtee jonnekin hetkeksi ja vauva menee hoitoon. Toivon, että vauva eläisi rintamaidolla WHO:n täysimetyssuosituksen mukaan. En kuitenkaan tule pettymään vaikka niin ei kävisikään. Tärkeintä tosiaan on, että vauva kasvaa ja saa ravintoa.

Itse olen ottanut paljon selvää imetyksestä ja valmistautunut siihen opiskelemalla. Olen myös hankkinut jotain imetykseen tarvittavia tarvikkeita kotiin joista voi olla apua. Olen hankkinut imetystyynyn, alipainerintapumpun, sähköisen rintapumpun (koska toiveena tosiaan on pumpata maitoa imetyksen lisäksi jopa lahjoitettavaksi asti jos vaan mahdollista). Lisäksi on liivinsuojuksia, imetysliivejä parit kappaleet, nännivoidetta, rintakumit varalle ja vieläköhän jotain muuta? Varsinaista välineurheilua! Mutta jotenkin on kiva, että tarvikkeita on valmiina jos ensipäivinä jotain tarvitsee kun yksin on. Lisäksi kaali (kyllä, tämä ei ole vitsi) menee pakkaseen, koska kaalinlehdet auttaa hyvin kipeisiin rintoihin.

Ystävämme tutti. Olen kyllä ostanut pari kappaletta. Lisäksi olen saanut tutteja. On pari tuttinauhaakin. Aluksi en varmaankaan tule tarjoamaan vauvalle tuttia siksi, että hän oppisi imemään rintaa oikealla otteella. Mutta myöhemmin tarvittaessa (tarvitseeko vauva oikeasti?) tutti on ihan ok. Katsotaan miten käy ja mihin arki vie. Oletko sinä kokenut tutin tarpeelliseksi?

Kannattaa muuten tutustua noihin Imetyksen tuen sivuihin. Siellä on paljon hyvää ja pätevää infoa rintaruokinnasta, imetysasennoista, tahdistetusta pulloruokinnasta joka tukee imetystä ja kaikkea mahdollista mitä vaan voi kuvitella imetykseen liittyvän. Ehdottoman hyvät sivut kaikille äideille. Ja ei tämä ei ole mikään yhteistyö vaan puhdas suositus.

Ajattelin myös aloittaa käsinlypsyn kun raskaus tulee täysiaikaiseksi. Käsinlypsyä voi ihan hyvin alkaa tekemään jo silloin ja jos maitoa tulee niin sen voi pakastaa. Rintojen stimulointi ja lypsäminen on kuitenkin hyvä aloittaa vasta silloin (imetyksen tuen sivujen mukaan rv 38 alkaen), koska se voi aiheuttaa supistelua ja jopa olla osasyynä synnytyksen käynnistymiseen. Mutta ainakin tätä keinoa voi hyvin kokeilla jos laskettu aika oli ja meni jo. Luonnollista.

Ajatuksia siitä, etten tiedä kuka on lapseni isä

Jos joku tulee tässä vaiheessa mukaan lukemaan blogia niin lämpimästi tervetuloa! Olen siis itsellinen nainen, joka odottaa esikoistaan saapuvaksi kesäkuussa. Raskaus on alkanut lahjasiittiöillä lapsettomuusklinikan kautta ja siittiöiden luovuttaja on siis minulle tuntematon henkilö. Itse en puhu isästä vaan lahjoittajasta tai luovuttajasta. Minulle tämä kyseinen mies ei ole lapsen isä, toki hän on teoriassa "biologinen isä" mutta minulle isyys tarkoittaa muuta kuin biologiaa.

 Itse olen saanut tietää lahjoittajasta hiusten värin, pituuden ja silmien värin. Näiden ominaisuuksien mukaan tein "valintani". Halusin (ja se on suosituskin) mahdollisimman itseeni sopivan luovuttajan. Luovuttaja oli sinisilmäinen, ruskea hiuksinen ja pituus oli jotain 175-185 cm välissä muistaakseni. Lisäksi hän on suomalainen, ja kun katsoo noita tietoja niin aika moni suomalainen mies menee noihin tietoihin, joten ihan hirveästi ei tuosta mitään irti saa.  Monia kiinnostaa millaisia tunteita se herättää, etten tiedä hänestä enempää.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys, koska tottakai tätä on joutunut miettimään kun lasta on lähtenyt yrittämään ja toisekseen se asia pyörii edelleen mielessä. Kerrataan vielä sen verran, että siittöiden luovuttaminen ei ole mikään simppeli ja nopea asia, monet kuvittelee että joku käy vain touhuamassa siittiöt purkkiin, saa siitä mojovan rahallisen korvauksen ja that's it. No ei se ihan näin mene.

Sukusolujen luovuttaminen on melko pitkä prosessi ja luovuttaja joutuu läpikäymään niin psykologin kun lääkärinkin käyntejä. Hän käy läpi useita testejä ja kokeita. Luovuttaja joutuu käymään lahjoittamassa sukusoluja useaan otteeseen. Hän ei saa tästä minkäänlaista rahallista hyötyä, vain korvauksen käynneistä. Kaiken tämän kuuleminen sai minut uskomaan, että sukusolujen lahjoittaja ei voi olla huono ihminen. Jos tämä olisi helppo ja nopea tapa josta saisi suuren korvauksen, voisin kuvitella että tätä voitaisiin tehdä myös epäilyttävistä syistä. Tarkan syynin takia myös uskon siihen, että luovuttaja on henkisesti sekä fyysisesti hyväkuntoinen, melko perusterve ihminen.

Lapsettomuushoitoihin lahjoitetuilla sukusoluilla kuuluu aina psykologin antama lahjasoluneuvonta. Niin myös minä kävin klinikallani kahteen otteeseen ennen hoitojen aloittamista psykologin kanssa juttelemassa siitä, että mitä se tarkoittaa. Hänen kanssaan tuli käytyä läpi hyvin asia lahjoittajan näkökulmasta ja lapsen näkökulmasta. Sai myös vinkkejä siihen miten asiaa voi käydä lapsen kanssa läpi. 

Mutta millaiset ajatukseni ovat tällä hetkellä? Minulla ei oikeastaan ole minkäänlaisia huolia asiasta. Lähinnä se mikä päässä pyörii välillä on se, että millaisia ominaisuuksia tämä pienokainen on saanut minulta ja millaisia ominaisuuksia hän on saanut lahjoittajalta. Minusta on mielenkiintoista nähdä millainen pieni ihminen sieltä syntyy niin ulkonäöllisesti kuin luonteeltaankin. Ja vaikka tietäisinkin isän niin ainahan se syntyvä lapsi on oma yksilönsä, oma ainutlaatuinen sekotus kahden ihmisen geenejä. Ja oma yksilö, jonka ajatuksia ja luonnetta tulee muokkaamaan geeniperimän lisäksi myös vahvasti ympäristö. Uskon, että monen puolisonkin kanssa lasta odottavan mielessä pyörii ajatus siitä, että millainen on lapseni? Kuka hän on?

Kuinka kerroin raskaudestani ja kuinka lähipiiri suhtautui itselliseen äitiyteeni

Sain instagramin puolella otsikon mukaisen kysymyksen. Se oli mielestäni oikein loistava. Minä ja varmaan moni muukin itsellisesti lasta yrittävä/odottava tai jollakin "ei niin tavallisella tavalla" perhettä kasvattava miettii mitä muut asiasta ajattelee. Itselläni se asia ei oikeastaan vaikuttanut päätöksen tekoon vaan ajattelin, että tämä on minun asiani ja minun elämäni ja se ei kuulu muille miten hankin lapsia tai hankinko. Olin myös puhunut ajatuksesta kaikkein lähimmille ihmisilleni jo melko monta vuotta, joten omalla tavallaan he saattoivat osata odottaakin, että jotain tällaista saattaa joskus tulla tapahtumaan.

Kun aloitin lapsettomuushoidot niin vain kaksi lähimmäistä ystävääni tiesivät asiasta. He olivat sellaisia ihmisiä, jotka tiesin tukevan minua matkallani. Se on yksi kaikkein tärkein asia: kerro ainakin ensin vain niille ihmisille joilta tiedät saavasi tukea. Olisin hyvin voinut jo tällöin kertoa äidilleni asiasta, mutta jotenkin halusin kertoa asiasta vasta sitten kun olisin raskaana, koska hän olisi innostunut jo heti niin kovasti etten varmaan olisi saanut "projektirauhaa".

Pikku hiljaa projektin edetessä ja tilanteiden ollessa sopivia kerroin yrityksestä läheisille ihmisilleni ja joillekin läheisille vasta sitten kun olin jo raskaana. Täytyy sanoa että minun tukiverkostoni on erinomainen sillä kukaan ei (ainakaan päin naamaa) sanonut mitään negatiivista asiasta vaan asiaan suhtauduttiin erittäin innolla, onnella ja mielenkiinnolla. Olin varautunut siihen, että uteliaita kysymyksiä kaikesta tulee tulemaan mutta se oli minulle täysin ok. Tottakai tällainen harvinaisempi perhemuoto herättää kaikenlaisia kysymyksiä.

Uskon että suhtautuminen nykyään erilaisiin perhemuotoihin on joustavampaa ja suvaitsevaisempaa. Perinteinen perhemalli jossa on äiti ja isä sekä kaksi lasta, kissa ja koira on mielestäni nykyään vain yksi muiden joukossa. On kahden äidin, kahden isän, yhden vanhemman, useamman vanhemman perheitä. Minusta se on rikkaus tässä maailmassa. Kaikille perhemuodoille on sijaa.

Muille ei niin läheisille kerroin vasta raskauden aikana, että olen raskaana. En mitenkään erityisesti heti mainostanut, että hei olen itsellisesti raskaaana. Jotkut sitten kysyi perinteisiä kysymyksiä että "hei en tiennytkään että seurustelet" tai "isäkin on varmaan onnnellinen" ja "kukas isä on?". Vastasin näihin kylmän rauhallisesti ja hymyillen, että odotan yksin ja asia oli täysin fine.

Äidilleni kerroin raskausviikolla 6 kun olin nähnyt ensimmäistä kertaa sykkeen. Silloin oli äidin syntymäpäivä, joten se oli ihan huikea synttärilahja. Hän oli aivan onnesta soikeana. Silloin kerroin myös muutamalle läheiselle kaverilleni lisää. Muulle perheelle sekä töissä taisin kertoa joskus rv 11-12 ja sitten niskaturvotusultran jälkeen, olikohan itseasiassa vasta joskus rv 16 julkistin asian faebookissa jossa sitten suurin osa ei niin läheisistä ystävistäni sai myös tietää.

Vaikka olin päättänyt, että se mitä muut asiasta ajattelee ei vaikuta niin kyllähän se silti jännitti aivan mahdottomasti miten ihmiset asiaan ja uutiseen reagoi. Eli kyllä mä kuitenkin sitä sitten pelkäsin. On ollut niin helpottavaa että elämässäni on oikeasti sellaisia ihmisiä, jotka hyväksyvät minut ja päätökseni sellaisena kuin minä olen. En koe siis ollenkaan odottavani yksin vaan lasta odottaa kanssani niin moni ihminen. Tältä lapselta ei tule puuttumaan rakkautta, läheisyyttä eikä aikuisia ihmisiä, niin naisia kuin miehiäkään.