Vauvan huoneen esittely

Seuraavana olisi vuorossa pienen pieni vauvan huoneen esittely. Vauvan huone on itsessään melko pieni, mutta sinne mahtui kaikki tarpeellinen. Toki tilaa voisi olla enemmänkin, mutta olen oikein tyytyväinen tähänkin mitä on ja sitten kun lapsi on isompi niin pitää sitten miettiä isompaa huonetta jos sille kokee tarvetta. Mutta pitkään se varmasti menee tämäkin huone.

Todennäköisesti vauva ei tule nukkumaan omassa huoneessaan öitä pitkään aikaan, mutta päikkäreille pinnasänkyyn voin vauvan laskeakin. Lisäksi tuo keinutuoli on sekä ihana sisustuselementti, että imetystuoli että sitten satujen lukuun oiva paikka pikkuinen sylissä. Siinä on ihan todella mukava istua. Lipasto on yksi minun lempiasioistani tuossa huoneessa. Ennen minulla oli siinä Ikean Koppang mutta päätin sitten myydä sen eteenpäin ja hankkia hyvinkin samannäköisen Hemnesin, ainut ero on se, että se on hieman tilavampi ja sinne sai kivemmin vaatteet pystyviikattua. Lipasto on jotenkin uljas ja kaunis sisustuselementti sen lisäksi, että sinne mahtuu todella paljon vaatteita ja vauvan tarvikkeita!

Halusin luoda jotenkin sellaisen rauhallisen ja harmonisen huoneen. En ole mikään vaaleanpunaisen fani, mutta kai ne tyttöhormonit jotenkin sekoittivat pääni ja huoneesta tuli kuin tulikin sitten loppujen lopuksi vaaleanpunaisella sävytetty. En kuitenkaan koe, että tuota vaaleanpunaista olisi liikaa (ei kai sitä voi ollakaan ;)) vaan se on jotenkin sellainen kaunis hento väripilkku huoneessa.

Seinällä olevat taulut on mielestäni aivan ihana osa huoneen sisustusta. Jotenkin huoneeseen päätyi myös tälläinen metsäneläin teema, paljon pupuja! Lisäksi sain idean teettää lempilauluistani tauluja. Ne on siis itse tehty ja tilattu ifolorilta julisteena. Jotenkin kaikki lyriikat sopi juuri tähän. Lisäksi tuo Ihme ja Kumma -laulu on ollut itselle tärkeä lapsuudessa. Sitä laulettiin aina oman äidinisäni kanssa ja jotenkin se oli selvä valinta yhdeksi lauluksi myös lastenhuoneeseen.


Seinällä, joka ei tässä näy on vielä kaksiovinen kiinteä iso vaatekaappi, jossa toisessa on hyllyt ja toisessa tanko. Tankokaappi oli jotenkin aivan turhaa tilaa, koska vauvan vaatteet, jotka roikkuvat tangoilla ei vielä paljoa tilaa. Päätin siis sitten siihen alle hankkia sellaisen korihyllyn ikeasta ja sain ihan loistavasti lisää tilaa sinne! Ja nyt kun vaatteet on pääasiassa lipastossa, niin kaappiin mahtuu kirjoja, leluja, isompia vaatteita, vuodevaatteet ja kaikki muu jota ei halua pitää esille. Erittäin hyvä idea siis pieneen tilaan.

*pinnasängyssä oleva mobile on saatu yhteistyössä Vaunula.fi:n kanssa.

Heinäkuun budjetti ja kesäkuun toteuma 2020

Noniin, kesäkuu on takana päin ja synnytys ja uusi vauva sylissä. Vauva-arki on lähtenyt vaihtelevasti liikkeelle. Budjetti kuitenkin pysyi oikein hyvin ja luottokorttiin ei ole tarvinnut kertaakaan kajota tässäkään kuussa. Ekstrana hieman lahjarahoja isovanhemmilta tukemaan vauva-arkea ja vaippaostoksia. Ylijäämäbudjetista jätin nyt yllärimenotilille isomman summan, koska olen aika varma että ensi kuussa tulee olemaan yllärimenoja kuitenkin ja veikkaan että ainakin nyt yksi sairaalalasku on vielä tulematta.

Hupikategoria vei vähän isomman loven kun tilaililin enemmän take awaytä ja kävin kahvilla/syömässä vauvan kanssa kuin oli budjetoitu, mutta koska ruokakauppaostokset veivät taas vähemmän rahaa niin eipä kai se haittaa. Pääasia että budjetti pysyy pääasiassa tasapainossa.

Vauvan vaatteet ja tarvikkeet tilille ei tarvinnut kajota, joten siirsin sieltä 30€ yllärimenotilille ja 10€ hänen omalle tililleen, jotta kuukauden kokonaissäästöksi hänelle tuli 30€. Olen oikein tyytyväinen, että jo syntymäkuukaudelta saatiin 30€ hänelle pesämunaa. Kunhan saadaan virallisesti nimi papereihin niin päästään avaamaan hänelle ihka oma tili. Vauvakuvaukseen meni 100€ enemmän kuin olin suunnitellut koska oli pakko ottaa enemmän kuvia kun olin suunnitellut koska ne olivat vaan  niin mielettömän kauniita. Suuri suositus Linda Achren:lle, jos tarvetta mille tahansa kuvaukselle niin suosittelen!

Säästöjen tilanne on oikein mainio, jos kaikki hyvin menee niin toivottavasti ensi kuussa saan hätävarapuskuritavoitteen eli 1000€ täyteen. Lisäksi on muita säästöjä joten varallisuus on kasvanut kivasti siitä toukokuun alusta kun aloitettiin.


Kesäkuun toteutuneet tulot 2020

Palkka 2300€
Äitiyspäiväraha 66€
Some 50€
Lahjat 200€
Vauvakuvaukseen ja synnytykseen säästetty raha 450€

Kesäkuun toteutuneet menot 2020 (suluissa arvioitu)

Vuokra, vesi ja parkkipaikka 1085€ (1085€)
Puhelin, netti ja liittymä 60€ (56€)
Sähkölasku 45€ (45€)
iCloud 3 €  (3€)
Vakuutus (vauvavakuutus, omat vakuutukseni) 90€ (90€)
Päivittäiskulutus (ruoka, koti, liikkuminen)215€ (260€)
Luottokortin lyhennys 200€ (200€)
Hupi (kahvilat, ravintolat, muut hupijutut) 116€ (80€)
Omat menot (vaatteet, lääkärit yms) 123 € (30€)
Lapsen vaatteet ja tarvikkeet 0€ (40€) 
Synnytys 119€  (200€)
Vauvakuvaus 350€ (250€)


Kesäkuun toteutuneet tulot yhteensä: 3066€
Kesäkuun toteutuneet menot yhteensä: 2402€
Balanssi:  664€

Balanssista ylijäänyt osuus säästöihin ja puskuriin toteutuneesti seuraavasti (suluissa edellisen kk lopussa ollut saldo) :

Arvo-osuustili (hätähätäpuskuri) 50€  (100€)
Pitkäaikainen puskuri 400€ (200€)
Yllärimenotili 164€ (0€)
Lapsen arvo-osuustili (vielä pankkitilille kun ei oo saatu nimeä/ei pysty avaamaan) 30€ (0€)
Matkatili (52 viikon säästöhaaste käyttörahoista) 25€  (0€)

Luottokortin vähennykset:
Luottokortin tilanne kesäkuun alussa: 2700€
Luottokortin tilanne toukukuun lopussa: 2500€ (-200€)


------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 

Heinäkuulle ei ole tiedossa mitään isompia menoja ainakaan näin etukäteen.  Taas kuukausittaiset kulut hieman nousivat vuokrannousun takia. Lisäksi salikortti iski aivan puskan takaa ja vituttaa kun en sitä todennäköisesti edes pääse käyttämäänkään. Koetan ajatella että tuo yllärimenotili on myös sellainen jota saan käyttää jos jotain kivaa tulee ja haluan. Ja hei pääasiahan on ettei tarvitse kajota luottokorttiin eikä puskuriin (joka sekin on siis mahdollinen kun on kerran puskuri jos oikea tarve tulee).

Heinäkuun budjetoidut tulot 2020

Palkka 2311€
Äitiyspäiväraha 55€
Lapsilisä 158,18€
Elatustuki 167,01€

Heinäkuun budjetoidut menot 2020 

Vuokra, vesi ja parkkipaikka 1100€ (vuokra nousi taas 1.7...)
Puhelin, netti ja liittymä 60€
Sähkölasku 57,85 €
iCloud 3 € 
Vakuutus (vauvavakuutus, omat vakuutukseni) 90€
Päivittäiskulutus (ruoka, koti, liikkuminen) 260€
Luottokortin lyhennys 200€
Hupi (kahvilat, ravintolat, muut) 80€
Omat vaatteet ja tarvikkeet 30€
Lapsen vaatteet ja tarvikkeet 40€
Salikortti 68€ (en edes muistanut että tällainen on maksettavana kun oli jäädytettynä loppuraskaudessa ja määräaikainen sopimus joulukuun loppuun.. jää todennäköisesti käyttämättä eli turha kulu..pska.)


Tulot yhteensä: 2691,36€
Menot yhteensä: 1988,85€
Balanssi: + 702,51€  

Balanssista ylijäänyt osuus säästöihin ja puskuriin budjetoituna seuraavasti:

Arvo-osuustili (hätähätäpuskuri) 50€
Pitkäaikainen puskuri 400€  (1000€ tavoite täyttyy jos tämä onnistuu!!!)
Luottokortin ekstralyhennys 211€
Yllärimenotili 20€
Lapsen arvo-osuustili 20€
 

Nimiäiset vai ristiäiset? Juhlan suunnittelua

Vauva on nyt syntynyt ja nimipaperit tulleet postitse. Voi olla että laitan nimihakemuksen menemään jo ennen juhlia, mutta katsotaan. Olisi kiva saada vauvalle pankkitili auki jo ennen ristiäisiä, jonne on vielä reilut 1,5kk aikaa. Tässä postauksessa kuitenkin vähän alustavia ajatuksia juhlista, joita olen pikku hiljaa alkanut miettimään. Mietin juhlia jo raskausaikana mutta se jäi mietinnän tasolle koronaviruksen takia ja sen takia ettei raskausaikana voinut varata täällä Helsingin seudulla kirkkoa tai kappelia tai pappia tai mitään, joten.

Kastetilaisuus ja -juhla

Itse kuulun kirkkoon ja jotenkin tuntui luonnolliselta myös kastaa lapsi vaikkakin en olekaan sen kummempi kirkossa kävijä kuin moni muukaan, eli ehkä enemmänkin "tapakristitty". Monesti tuntuu olevan tapana pitää kastejuhlaa kotona, jossa tapahtuu itse kastetilaisuus ja -juhla. Itsellä on kuitenkin sen verran pieni koti etten koe tänne mahtuvan n. 20-30 henkilöä, jotka olen suunnitellut kutsuvani. Minulla on ollut selvänä koko ajan, että haluan yhden tietyn kappelin kastepaikaksi, koska myös minut on kastettu siellä ja asun sen kappelin lähellä.

Itse juhlapaikaksi pohdin erästä hyvin kaunista tilaa lähellä tätä kappelia. Se olisikin ollut vapaana, mutta hinta kipusi 1500€ jolla tilan saisi 3h ja sitten tietyt tarjoilut. Aikana mietittyäni ajattelin, että hinta todella on aika kallis ja pohdin että oikeasti minulla ei kyllä olee varaa tilaan, joten päädyin sitten pohtimaan muita vaihtoehtoja. Muut vaihtoehdot eivät olleet sen halvempia. Mitään seurakuntatilaa ei myöskään ollut tarjolla kappelin läheltä. No. Palasin lähtöpisteeseen ja päätin sitten varata taloyhtiömme kerhotilan, josta saa ihan kauniin paikan ja sinne saa mahdutettua 20-30 ihmistä. Siellä on myös wc ja pieni keittiö joten oikein hyvä.  Todennäköisesti paikkaan pitää kuitenkin hankkia vähän lisää pöytiä ja tuoleja.

Tarjoilut

Koska päädyin nyt tuohon kerhotilaan niin tarjoilut on joko tilattava jostain pitopalvelusta tai tehtävä itse. Itse alunperin olin ajatellut, että vuokrataan juhlatila pitopalveluineen koska se tulisi niin paljon helpommaksi eikä kenenkään perheestä tarvitsisi tehdä mitään. Mutta rahaahan tässä ratkaisussa säästää.

Itse haaveilen donitsiseinästä, jostain ihanasta kakusta ja sitten muutamista suolaisista ruoista. Täytyy vielä tarkemmin pohtia mitä juhliin oikeasti tulee. Ei ehkä kuitenkaan mitään oikeaa ruokaa, korkeintaan jotain salaattipainotteista. Voisinkin tehdä tästä ihan omaa postausta lähempänä kun tarjoilut alkavat hahmottumaan tarkemmin.

Koristeet ja kukat

Tämä on ihanin osuus! En vielä tiedä haluanko tilata kukkia ihan kukkakaupasta ja joitakin asetelmia vai ostanko itse kaupasta kukkia ja teen itse asetelmat. Todennäköisesti joka tapauksessa pöydissä tulee olemaan jotain vaaleanpunaista kukkaa ja valkoista morsiusharsoa tai vastaavaa. Muutenkin ajattelin, että juhlien teemana voisi olla valkoinen ja vaaleanpunainen, tällein aika perinteisesti tyttövauvan ristiäisiin.

Ohjelmaa ja muuta suunnittelua

Tähän saa heittää vinkkejä! Haluaisin jotenkin, että ristiäisissä olisi jotain pientä ohjelmaa. Ainakin itse kastejuhlassa sitten virallisen tilaisuuden jälkeen. Olen ainakin tietysti pohtinut että vieraskirja kiertää, sinne olisi kiva keksiä jotain mihin kaikki vastaa, jotta saisi mukavat pidemmät kirjoitukset kaikilta. Lisäksi haluaisin jonkinlaisen valokuvausseinän tai photo booth systeemin.

Olen myös harkinnut valokuvaajan palkkaamista ainakin kastetilaisuuteen, jotta saisi oikeasti laadukkaita kuvia tilaisuudesta. Tästä kokemuksia? Saa myös suositella!

Mitähän muuta tästä puuttuu? Saa heittää ideoita ja ajatuksia. En myöskään ole vielä päättänyt järjestetäänkö ristiäiset lauantaina vai sunnuntaina. Tila on varattu koko viikonlopuksi. Pohdin että kesähäitä varmaan paljon vietellään myös tuona viikonloppuna joten ehkä parempi olisi sunnuntai iltapäivä, jotta sellaisetkin pääsisi matkaan jotka ovat lauantaina olleet häissä. Kaikenlaisia kokemuksia otetaan mielellään vastaan!

Vauvahankinnat osa 5 : vaunut ja ulkoilu, liikkuminen

Tämä osio vauvanhankinnat sarjasta koskeekin sitten liikkumista, ulkoilua ja siihen tarvittavia välineitä ja tarvikkeita. Minulla ei ole autoa, joten se hieman rajoittaa meidän liikkumista ja toisaalta, koska liikutaan pääasiassa kävellen/julkisilla kulkuneuvoilla niin on tärkeää olla hyvät vaunut. Vaunut on ostettu Jollyroomilta ja ovat mallia Petite Cherie Lively 2. 

Ne on itseasiassa jo tilattu yli vuosi sitten, kun siellä oli hyvät alennukset ja sainkin nämä yhdistelmävaunut alle 400€ muistaakseni. Olisin toki halunnut jotkut ihanat Emmaljungat mutta toistaiseksi hinta meni nyt edelle. Saa nähdä miten hyvät nämä on käytössä, vaikuttaa ainakin näppäriltä. Täytyy sitten katsoa, että jos eivät ollenkaan ole hyvät niin sitten pitänee hankkia ne Emmaljungat. Toisaalta olisi voinut olla fiksua hankkia suoraan varmasti hyvät vaunut, mutta... nyt meni näin. Ja olen kyllä lukenut paljon hyviä arvosteluja myös näistä vaunuista joten olen toiveikas sen suhteen. Ja plussaa ehdottomasti ulkonäöstä ja esimerkiksi nahkaisista yksityiskohdista joista tykkään ehdottomasti ihan todella paljon.

Minulla oli muutamia kriteerejä vaunujen ostoon, kuten kääntyvät etupyörät, jotka saa myös lukkoon, isot renkaat jotka kulkevat hyvin maastossa ja luonnossa sekä lumessa. Tämä oli tärkeä ominaisuus siksi, että vanhempani asuvat pohjoisemmassa, jossa luonnonolot ovat isommat kuin täällä kaupungissa. Lisäksi ne piti olla sirot ja näppärät, jotta pääsee hyvin ahtaisiin busseihin ja metroihin. Sitä nämä kyllä ovat! Koppa on todella siro ja nyt mietinkin että onkohan se vähän liian pieni vaikka tiedoissa sanotaan kyllä että sen pitäisi käydä 6-8 kk ikään saakka. Näissä on myös aivan ihana ratasosa jota en nyt vielä jaksa kuvailla, mutta se varmasti tulee näkyviin sitten myöhemmin kun tulee käyttöönkin.

Ostin vaunuihin sitten lisävarusteina juomapullotelineen, sade- ja hyttyssuojan, heijastintarroja, ja sitten tietysti hoitolaukun, muutaman lisäkoukun johon voi kiinnittää jotain. Ainut ehkä mikä on myös vähän pettymys on aika pieni tavaransäilytystila tuolla vaunujen alapuolella mutta aika ja käytöntä näyttävät miten hyvin se toimii sitten käytännössä.

Vaunujen lisäksi halusin hankkia ehdottomasti kantorepun. Kantorepuksi valikoitui pitkän vertailun jälkeen Tulan free to grow eli FTG. Tämänkin olen ostanut alennuksella vain 99€ hintaan, kun yleensä tätä mallia ei löydä ikinä mistään alennuksesta. Joten hyvä ostos. Värinä perusmusta, koska ostin sen ennen kuin tiesin sukupuolta. Nyt jos oisin ostanut jälkikäteen oisin varmaan ostanut jonkun hempeämmän ihanan kuosin, mutta hei tää on varmasti hyvä ja tyylikäs ja menee myös kaikkien vaatteiden kanssa. Tää menee myös pitkään ja voi alkaa käyttämään jo vauvaiässä.

Sitten tietenkin liikkumiseen olennaisena osana kuuluu turvaistuin. Vaikka minulla ei ole autoa, piti turvaistuin hankkia silti, koska tulee sitten käytyä ihmisten kyydissä, matkusteltua ja tuo on myös lentokonehyväksytty malli. En kuitenkaan ostanut siihen telakkaa, koska myyjän mukaan menee oikein hyvin myös vyökiinnityksellä. En myöskään ostanut kalleinta versiota mutta turvatesteissä tämä Maxi cosi on kuitenkin pärjännyt oikein hyvin, joten menin tällä kertaa ihan peruskaukalolla. Saa nähdä paljonko sille tulee käyttökertoja, mutta onpahan nyt kuitenkin pakollinen hankinta. Turvakaukaloon hankin tuon ihanan  Baby's onlyn kevytlämpöpussin Pikkuvaniljalta. Aivan supersuloinen ja varmasti käytännöllinen myös kesällä ja syksyllä niin vaunuissa kuin kaukalossakin ja mietin että voihan sitä käyttää sisälläkin.

Tällaiset hankinnat nyt on vauvaa ja ulkoilua/liikkumista varten ja olen oikein tyytyväinen hankintoihin. Jossain vaiheessa (jos maailmantilanne tästä nyt rauhoittuu) niin tulee varmaan sitten hankittua jotkut lentokoneeseen ja ruumaan sopivat matkarattaat, mutta ne on sitten myöhemmän vaiheen hankinta. Niitä ei tule kuitenkaan nyt tarvitsemaan ainakaan seuraavaan 6kk ennen kuin vauva on saanut rokotukset niin ne ehtii sitten hyvin hankkimaan myöhemminkin. 

Imetyksen alkutaival ja vauvan 2 ensimmäistä viikkoa

Vauvan ensimmäiset 2 viikkoa on nyt takana päin (tätä postausta julkaistessa ensimmäiset 3 viikkoa melkein) ja aikamoiset viikot ollutkin. Tässä olen tätä postausta aloitellut jo useampaan otteeseen, mutta minua on siunattu neidillä, joka ei paljoa äidille omaa aikaa päivisin anna. Olen yllättynyt kuinka virkeä hän onkaan päivisin ja toisaalta samalla meillä on ollut aika kiva yörytmi jo ihan syntymästä saakka.

Ensimmäiset päivät oli todella rankkoja. Imetän, joten päivät meni oikeastaan täysin rinnalla, kun maitoa nostatettiin. Imetys sattui myös ihan todella paljon, vaikka imuotteessa ei oikeastaan ollut mitään ongelmaa. Välillä imetin itkien ja korviketötsä houkutteli kovasti kaapissa. Päätin kuitenkin jatkaa sitkeästi ja ajattelin, että kyllä se helpottaa kun maito lähtee nousuun. Imetykset oli alussa todella pitkiä, jopa 2-3h herutussessioita ja se kyllä tuntui niin rinnoissa kuin mielessäkin. Pohdin jo, että jos tämä on tätä koko ajan niin miten ihmeessä mikään onnistuu.

Neljäntenä päivänä synnytyksestä maito lähti nousuun oikein kohisten. Minua yllätti kuinka paljon fyysisiä oireita se aiheutti. Minulle tuli päänsärkyä, pahaaoloa, vilunväristyksiä ja hieman lämmönnousua. Pelkäsin jo rintatulehdusta, mutta ihan vain maidonnoususta se johtui. Se kesti pari päivää. Niin tän imetyskivun lisäksi. Lisäksi se janon ja nälän määrä oli jotain aivan järkyttävää. Koko ajan olisi pitänyt olla syömässä ja juomassa ja sehän nyt ei aivan näppärästi onnistu näin yksin vauvan kanssa joka haluaa olla koko ajan rinnalla. Juomapullo ja suolakeksit oli tän ajan pelastus.

Ensimmäinen viikko menikin siis aika lailla opetellessa rytmiä sille, että pystyy huolehtimaan itsestään vauvan lisäksi. Päivä päivältä löydettiin paremmin rytmiä elämälle ja äitikin alkoi huolehtimaan itsestään. Lisäksi oli pakko keksiä jotakin aputarvikkeita kuten tutti ja sitteri, joka antoi aikaa käydä suihkussa tai syödä nopeasti tai edes käydä wc:ssä. Tosiaan täällä ei paljoa päivisin nukuta ja äidillä ei sitä omaa aikaa ole, joten hyödynnetään sitten tavaroita joita kotoa löytyy.

Vielä ei ole tullut mitään turhaa vastaan vaikka kaikenlaista tuli raskausaikana hommattuakin. Olin ajatellut nukkua perhepedissä, mutta itseasiassa kehto toimii meillä todella hyvin. Öisin imetän ja lasken hänet kehtoon nukkuvana ja siellä hän on tyytyväisenä yöt nukkunut.

Alussa yöt meni 1-3h unipätkillä ja välillä syötiin 1-2h pätkiä. Nyt unipätkät on hieman pidentyneet ja öisin saadaan unta yhteensä n. 7-8h parissa kolmessa pätkässä. Toissa yönä tuli jopa 5,5 h pätkä ja voi että kun tuntui hyvältä! Herätellä mun ei oo koskaan tarvinnut tätä neitiä rinnalle vaan hän huolehtii kyllä oikein hyvin itsekin siitä, että saa varmasti ruokaa.

Imetyspätkät ovat lyhentyneet onneksi ja kestää nykyään maksimissaan tunnin. Onneksi ne kolmen tunnin imetykset ovat jääneet unholaan. Mutta tiheästi meillä syödään edelleen. Lisäksi maitoa valuu ihan hervottomasti toisesta rinnasta, kun neiti imee toisesta ja siihen onkin ollut ihan ehdoton apu tuo alipainepumppu. Suosittelen! Maitoa tulee pakkaseen ylimääräistä n.300-400ml päivässä. Joitakin syöttöjä olen antanut myös pullosta (omaa maitoa) kun tuota ylimääräistä on niin paljon. Ja kiva että oppii pullostakin syömään ja toisaalta jos on jonnekin lähtö niin saa nopeasti syötettyä.

Paino on noussut tarpeeksi ja pituuttakin on tullut neuvolan mukaan jo 2,5cm! huh! Eli kasvaa ja kehittyy. Pissaa ja kakkaa tulee enemmän kuin tarpeeksi turvamerkkeihin. Se on todella rauhoittavaa. 

Itse olen voinut hyvin ja ollaan käyty vaunulenkeillä 5 päivän iästä saakka. Lenkit on pidentyneet 3 km 6 kilometriin. Helle on tällä hetkellä vain sen verran kova, että ei oikein keskellä päivää kehtaa ulos lähteä kun on niin tuskasen kuuma itsellä ja vauvalla. Vauvalla ei oikein bodyä enempää edes voi vaunuissa pitää ja sisällä ollaan ihan ilkosillaan.

Ollaan käyty myös kaupassa kolmeen otteeseen ja jopa vaatekaupassa katsomassa äidille imetysvaatteita. Kerran myös syömässä ja kahvilla ystävän kanssa. Lisäksi ollaan käyty vauvakuvauksessa ihanalla LInda Achrenilla, jota suosittelen kyllä sydämeni pohjasta. Aivan mahtavia valokuvia on tulossa! En osannut valita niin otin koko gallerian. Hupsista. Mutta voi että kuinka ihana muisto tuollainen on. Kuvissa neiti on vasta 6 vuorokauden ikäinen ja napatynkäkin irtosi matkalla kuvauksiin! Hauska.

Tää taitaa nyt olla oikein sekava postaus, mutta ei mieli nyt ehkä parempaan pysty. Olen niin hämmentynyt edelleen siitä että minulla vihdoin on se kauan odotettu pieni vauva. Oma lapsi. Minä olen äiti. Rakastan tuota pientä niin kovasti. Niin niin kovasti. 

Vauvahankinnat osa 4: lääkekaappi, muuta tarpeellista ja tarpeetonta

Tää on vähän sellainen mitä muuta tuli ostettua/hankittua postaus. Jotenkin nuo meni niin kategorioittain nuo aikaisemmat postaukset ettei vaan oikein osannut liittää kaikkea niihin. Vauva kuitenkin tarvitsee kaikenlaista. Tai tarvitseeko? Vai tarvitseeko vaan ensimmäistä odottava äiti? Välillä tuntuu siltä että on lähtenyt vähän lapasesta, mutta ei kai se nyt haittaa. Kerranhan sitä odotetaan esikoista. Onpahan sitten JOS tulee joskus toinen lapsi niin kaikki jo valmiina.


Harsot on tietenkin yks iso juttu mitä on tullut ostettua ja saatua paljon. Oon vuosien varrella ostellut aina ulkomailta ja kotimaasta kun on näkynyt kivoja harsoja niin paketin kerrallaan. Muutenkin täytyy vielä sanoa se, että oikeasti olen hankkinut ja saanut tavaroita vuosien varrella pikku hiljaa eli kaikkea en todellakaan ole hankkinut nyt ja se on auttanut taloudellisesti todella paljon. Olen myös saanut paljon tavaroita joten kaikkea ei ole tarvinnut itse maksaa/hankkia. Tuo ihana vaaleanpunaisen harson kanssa oleva kukkaisharso on saatu yhteistyössä Vaunula.fi:ltä. Voin muuten lämpimästi suositella Vaunulaa, ihan todella nopeaa ja hyvää asiakaspalvelua.



Lisäks yks tärkeä juttu on lääkekaappi vauvalle. Joitakin perusjuttuja halusin, että on jo valmiina vauvaa varten. Vielä täytyy ostaa noiden panadol suppojen sijasta varmaankin ihan nestemäistä panadolia koska se on nyt sitten kuitenkin ilmeisesti parempi vaihtoehto vauvalle kuin suppo. No onpahan suppojakin. Ja kipulääkettähän ei saa antaa ilman lääkärin lupaa alle 3kk ikäiselle, mutta jos tulee sellainen tilanne niin on sitäkin valmiina sitten. Keittosuolatipat ja baby mist on tukkoista nenää varten ja lisäksi minulla on nenäfrida siihen hommaan. Sitten löytyy ihan perus bepanthenia, d-vitamiinitippoja ja Disflatyliä vatsavaivoja varten.

Lisäksi olen halunnut hankkia vauvalle leikkimaton, joka on myös tärkeä asia ollut monille perheille. Siihen saa laskea vauvan leikkimään ja saa hyviä virikkeitä. Halusin taas jonkun vähän perinteisemmästä poikkeavan leikkimaton. Ensin olin ajatellut, että joku sellainen ei niin väriräjähdys vaan ennemmin joko mustavalkoinen tai neutraalimpi, mutta sitten näin tuon ylläolevan aivan ihanan metsähenkisen leikkimaton, joka oli vain pakko hankkia. Hankin sen Ozbabyltä ja sain näkyvyyttä vastaan - 30% alennuksen. Tuo on siis aivan mielettömän ihana! 

Mitähän vielä sitä on tullutkaan hankittua. Vauvakirja! Vauvakirja on aivan ihana ja tärkeä juttu mun mielestä ja oonkin täyttänyt jo koko raskausajalta osuuden sinne. Ihan lemppariksi muodostui vauvakirjoja vertaillessa tämä allaoleva vauvakirja, joka on hyvin neutraali vauvan sukupuolen suhteen sekä myös sen suhteen että millaiseen perheeseen vauva syntyy. Se oli minulle tärkeää, koska meidän perhe on yhden vanhemman perhe ja ei ole isää. Tämä sopii siis erinomaisesti myös sateenkaariperheille ja yksin odottaville. Oikeastaan näin sopivaa kirjaa ei ole sattunutkaan silmään sen jälkeen. Olen tässä pohtinut toisen vauvakirjan hankkimista koska haluaisin vielä kirjoittaa lisää raskausajasta, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Tässä on myös muihin kirjoihin verrattuna todella laaja raskausajan kohta, joka on tosi kiva myös.

Positiivinen synnytyskertomus: käynnistetty synnytys

Synnytyksestä on kulunut nyt reilu viikko ja voisin synnyttää heti uudestaan! Sain ihan mielettömän ihanan positiivisen kokemuksen ja haluan jakaa sen teille. Positiivisia synnytyskertomuksia tarvitaan lisää maailmaan. Tässä on toki pieni pätkä epätoivoa ja infernaalista kipua mutta eiköhän niin ole jokaisessa synnytyksessä.

Synnytykseni siis käynnistettiin verenpaineiden nousun ja vauvan kasvun hidastumisen takia raskausviikolla 39+6. Käynnistys aloitettiin hyvin epäkypsästä tilanteesta, sormelle auki ja 3 cm kanavaa ja vauvan pää ei ollenkaan painanut vaan oli todella korkealla. Käynnistys aloitettiin balongilla. Balongin laitto oli kivutonta. 

Pääsin kotiin. Heti balongin laiton jälkeen alkoi menkkamainen jomottelu ja kotimatkalla sairaalasta supistukset. Käytiin vielä kaverin kanssa matkalla hakemassa ruokaa ja tultiin kotiin nautiskelemaan. Supistuksia tuli jo tässä vaiheessa n. 10 minuutin välein. Menkkamaisia jomotteluja joiden kanssa pärjäsi. Lähdimme rauhassa kävelemään luonnon helmaan jossa olin kävellyt paljon raskausaikanakin. Linnut lauloi ja aurinko paistoi. Sää oli ihan mahtava. Menomatkalla pystyin kävelemään ja juttelemaan supistusten läpi huomaten kuitenkin niiden vahvistuvan koko ajan. Takaisin päin kävellessä jouduin jo hetkittäin hengittelemään ja pysähtelemään. Lenkkiin meni ehkä n. 1,5h. Kun kotiovi lähestyi, jouduin jo keskittymään supistuksiin. Kävelin vielä portaat ylös kolmanteen kerrokseen. Vitsit että nautin tästä lenkistä ja tunteesta että mun kroppa tekee just sitä mitä pitää!

Kotiin tullessa supistuksia tuli n. 3-5 minuutin välein. Ne olivat vielä kestoltaan alle minuutin. Kokeilin jumppapalloa mutta siinä istuminen sattui kovasti selkään. Parasta oli liikkua. Supistukset napakoituivat jatkuvasti ja käytin jo hieman ääntä. En kaivannut sen kummempaa kivunlievitystä, supistusten väli oli ihanaa lepoa ja voimien keräämistä. Lopulta menin suihkuun, joka tuntui ihanalta. Kiristin ballongin suihkun jälkeen ja se tuli kivasti alaspäin.

Menin hetkeksi lepäilemään sängylle, jossa supistukset vaan napakoituivat mutta tulivat hieman harvemmin, ehkä n. 5 minuutin välein. Koetin levätä ja juoda ja syödä ja ja minusta tuntui että balonki on irtoamaisillaan. Nousin pystyyn ja kävelin lisää, pärjäsin hyvin kipujen kanssa, mutta nyt supistuksia tuli 2 minuutin välein. Ja yhtäkkiä ne helpottuivat. Kävin wc:ssä ja balonki tipahti. 

Tästä lähdettiin synnärille.  Kohdunsuu oli 4cm auki, mutta vauva ei ollut laskeutunut ollenkaan ja kanavaa oli vielä jäljellä. Balongin irtoamisen jälkeen supistuksia tuli, muttei enää yhtä tehokkaasti. Kalvot puhkaistiin n. 2 h balongin irtoamisen jälkeen.

Koronarajoitusten vuoksi tukihenkilö ei päässyt käynnistysyksikköön, mutta minulla oli aivan ihania tukevia kätilöitä paikalla. Kalvojen puhkaisun jälkeen nousin seisoskelemaan ja liikkumaan ja supistukset voimistuivat todella nopeasti ja tulivat pian 2 minuutin välein. Ihmettelin tätä tiheää supistelua, mutta pärjäilin edelleen ilman kivunlievitystä.

PIkku hiljaa kipu alkoi muuttumaan aaltoilevasta supistuskivusta infernaaliseksi selkäkivuksi. Tässä vaiheessa ekaa kertaa mietin, että joku ei välttämättä ole ihan normaalisti vaikka ensi kertaa synnytänkin enkä mistään mitään tiedä. Kokeilin ensimmäisenä tens-laitetta, joka ei ollut yhtään mun juttu. Tuntui että se vain pahensi kipua. Nopeasti teki mieli jo itkeä supistuksen aikana, kun se iski sellaisena että puukko hakkaisi selkään. Oksensin kivusta. Kosketus ei tuntunut hyvältä. Sain Oxanest-kipupiikin ja ilokaasun. Kummastakaan ei ollut mitään apua, ilokaasu vei kuitenkin kivasti välit aivan kuutamolle.

Kätilö tutki kohdunsuun ja se ei ollut edennyt, vauva oli edelleen todella korkealla. Tässä vaheessa epäiltiin virhetarjontaa. Minulla oli oikeastaan jo ennen synnytystä olo että vauva on avonaisessa tarjonnassa. Ajattelin että se ehtii kuitenkin kääntymään hyvin kun laskeutuu lantioon. Etenemättömyydestä huolimatta sain luvan siirtyä saliin, koska olin niin kipeä. Halusin kokeilla ammetta vielä vaikka olin infernaalisen kipeä ennen kuin puudutettaisiin. Saliin päästyäni kuitenkin olin sen verran huutokipeä, etten enää kyennyt ammeeseen.  LIsäksi ponnistutti aivan valtavasti jo nyt. Kosketus, musiikki tai mikään muukaan mitä olin ajatellut ei tuntunut hyvältä.

En ollut puudutevastainen alkuunkaan, mutta en toivonut sitä näin aikaisin. Oma vointi ei kuitenkaan pystynyt muuhun, joten laitettiin epiduraali ja ensimmäinen annos ei auttanut. Tässä vaiheessa teki mieli kuolla. Olin aivan ilokaasuissa ja koin että olin ihan ulkopuolella omasta kehosta enkä pystynyt oikein kommunikoimaan, mutta tajusin kaiken mitä minulle tehtiin ja sanottiin. Onneksi minulla oli ihana kätilö joka piti huolta ja selitti koko ajan mitä tapahtuu ja tehdään, oli turvallinen olo. Anestesialääkäri soitettiin takaisin ja laitettiin spinaali ja uusi epiduraalikatetri. Spinaali helpotti hetkessä ja olosta tuli taivaallinen. Sen jälkeen tunteet myllersi siitä että en varmasti tule synnyttämään alakautta kun nyt jo olen puudutettu ja synnytys aivan alkuvaiheessa.

Puudutus ei lopettanut supistuksia. Ne jatkui tiheästi. Parin tunnin päästä kivut löivät yhtäkkiä takaisin yhtä kamalina ja sain toisen annoksen epiduraalia. Tilanne ei ollut edennyt vieläkään. 

Aamuvuoro vaihtui töihin, ihana kätilö hänkin. Mulle iski epätoivo, olin varma että sektioon mennään. Nousin kuitenkin ylös ja liikkeelle kun oli kivuton olo. Kivut alkoivat palailemaan ja paineen tunne kasvamaan. Oli fiilis, että tilanne oli edennyt. Kätilö tutki 7-8cm, mutta vauva oli edelleen korkealla ja nyt sisätutkimuksessakin selvisi että kyseessä tosiaan on viistoavonainen tarjonta. Sain kolmannen puudutuksen.

Tukihenkilöni kanssa tehtiin spinning babiesiä vartin verran. Paineen tunne alkoi voimistumaan. Nousin seioskelemaan ja tuli ihan jäätävä ponnistamisen tarve. Ajattelin että se avonainen tarjonta siellä vaan kiusaa mutta toisaalta tää tuntui todella erilaiselta. Lopulta soitin kätilön että mun on pakko ponnistaa. Kohdunsuun tilanne tutkittiin ja olin täysin auki ja vauva oli laskeutunut hyvin. Toivoin että ponnistetaan poikkipöydässä gynekologisessa asennossa sillä tarjonta oli edelleen avonainen.

Sain alkaa ponnistamaan omien tuntemusten mukaan ja ponnistamisen tarve oli puudutuksista huolimatta ihan mieletön. Pyysin vielä pudendaalipuudutuksen. Sen laitto ei sattunut. Supisti taukoamatta ja ponnistin aivan eläimellisellä voimalla ilman mitään yrittämistä. Kätilökin sai vain katsella ja jarrutella, kertoi että ponnistin aivan kuin uudelleensynnyttäjä. Kroppa vain teki omaa työtänsä. Pian kätilö jo sanoi että soitetaan avustava kätilö huoneeseen että vauva syntyy pian. En voinut uskoa! Seuraavalla supistuksella pää alkoi syntymään ja syntyi hallitusti ja hitaasti ja käänsi 180 astetta samalla takaraivotarjontaan. Samalla ponnistuksella tuli hartiat vielä poikkimitassa. Ponnistusvaiheen kestoksi merkittiin 8 minuuttia! Itkin onnesta. Istukka tuli melkein heti perään ja vuoto oli minimaalista. 4 tikkiä pieneen repeämään ja mikä tärkeintä ihana vauva syliin hyvävointisena.

Avonaisen tarjonnan takia avautumisvaihe oli toki hetken rankka ja infernaalinen mutta muuten synnytys oli ihan mieletön! Koen olevani niin voimaantunut, että sain virhetarjonnassa synnytettyä noin hienosti. Puudutteet ei myöskään hidastaneet tai vieneet ponnistamisen tarvetta, oli niin mieletöntä tuntea niin eläimellinen tarve ponnistaa. Parasta oli että sain synnyttää alakautta ilman imukuppia tai sektiota! Ihan mieletöntä. Kätilöt olivat ihan mielettömiä ja tukivat minua omissa toiveissani ja pystyin luottamaan kaikkiin minua hoitaneisiin. Synnytyksen jälkeen päästiin perhepesähotelliin ja siellä tehtiin sokeriseuranta vauvalle radin takia. Kaikki arvot olivat erinomaisia joten 4 hyvää arvoa riitti ja päästiin kotiutumaan jo varhaisesti 28h iässä. Kotiutumisen jälkeen vielä kotikätilö kävi 3 päivän päästä tsekkaamassa bilirubiinit ja vauvan painon sekä ottamassa vasseulan. Ihan loistavaa palvelua! Ehdottoman tyytyväinen koko Naistenklinikkaan.