16. maaliskuuta 2020

Kirje lapselleni - keskellä poikkeustilaa raskaana



Rakas pieni tyttöni,

En olisi ikinä uskonut millaisessa maailmantilanteessa sinua odotan.  Olin pohtint paljon erilaisia skenaarioita mitä raskausaikana voi tapahtua ja mitä kaikkea stressaan ja pelkään, mutta tätä en osannut odottaa. Olin visioinut mitä kaikkea teen kun äitiysloma alkaa ja miten vietän loppuraskauteni nauttien. Alkuraskaus on ollut niin rankkaa aikaa, että odotin tätä loppuraskautta innolla. Silloin voisin rauhassa odottaa saapumistasi. Sen sijaan pelkään puolestasi edelleen, eniten tällä hetkellä maailmalla vallitsevan pirulaisen, koronaviruksen takia.

Mitään tällaista ei ole ollut elinaikanani eikä minun äitinikään elinaikana. Tänään Suomi julisti poikkeustilan ensimmäisiä kertoja sodan jälkeen, jolloin rajoitetaan kovasti yleistä toimintaa, mm. koulut ja päiväkodit suljetaan osittain, liikkumista rajoitetaan, julkiset paikat sulkeutuvat. Kovasti olen näistä päätöksistä toisaalta myös onnellinen, jospa viruksen kulku saataisiin hidastumaan tai jopa loppumaan ennen kuin sinun on aika syntyä maailmaan. Toivottavasti pystyn suojelemaan sinua kohdussani niin pitkään kuin mahdollista.

Tällä hetkellä olen sairauslomalla työstäni ennenaikaisten supistusten takia ja toivon, että nyt kärjistyneen tilanteen takia pystyn olemaan työstäni poissa äitiysloman alkuun asti. Työskentelen sairaalassa, joten en haluaisi nyt etulinjaan ottamaan koronaa vastaan. Vaikka toki sen voi muualtakin saada mutta haluaisin nyt vaan minimoida kaikki mahdollisuudet. Kyllähän se niin on, että raskaana ollessa sitä käpertyy itseensä ja ainut mitä miettii ja ajattelee on se kuinka sinä rakas tyttöni jaksat ja kuinka voin sinua suojella. Hormonit ovat tehneet niin herkäksi kun jo muutenkin mietityttää kaikki ja nyt vielä tällainen tilanne.

Siitä kuuluisasta raskauskuplasta tai oksitosiinipöllystä ei ole tietoakaan ja stressihormonit jyllää kehossa kuin viimeistä päivää. Mietityttää, että mitä tapahtuu jos minä sairastun? Tai miten synnytys menee tässä tilanteessa, miten voin pitää sinut suojassa syntymäsi jälkeen? Miten pärjään yksin mahdollisessa karanteenissa tai eristyksissä kun puolisoa ei ole.

Onneksi myös odotuksesi pitää mielen positiivisena. Minulla on elämässä jotain mitä odottaa ja toiveikkuutta pitää pitää aina yllä. Et tiedäkään miten paljon rakastan sinua jo nyt ja haluan sinua suojella. Kun saan sinut vihdoin syliin, en ikinä päästä sinusta irti. Olen myös iloinen siitä, että olen tehnyt koko vuoden aikana reippaasti valmisteluja syntymääsi varten jo etukäteen ja kaikki pakolliset tarvikkeet minulla jo on sinua varten, joten sinulta ei tule puuttumaan mitään kun päätät saapua maailmaan. Ja toivottavasti silloin kaikki tämä on jo helpottamaan päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti